Sotilasjohtamisen parhaat käytännöt – siviilijohtajien tueksi
Olen eversti evp., yleisesikuntaupseeri ja johtamisen kehittäjä. Minulla on yli 30 vuoden kokemus johtamisesta, kouluttamisesta ja organisaatioiden kehittämisestä strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla Suomessa ja kansainvälisesti.
Tutustu profiiliini.
Autan johtajia ja johtoryhmiä muodostamaan tilannekuvan, tekemään päätöksiä ja johtamaan toimeenpanoa erityisesti silloin, kun kaikkea tietoa ei ole, aikaa on vähän ja tilanteet muuttuvat nopeasti.
Päätösvaltti™ kokoaa sotilasjohtamisen parhaat käytännöt organisaatioiden käyttöön selkeäksi, harjoiteltavaksi ja käytännössä sovellettavaksi järjestelmäksi.
Tehtäväjohtaminen ja 9 työkalua – mitä ne muuttavat käytännössä?
Tehtäväjohtaminen on johtamisfilosofia, jossa toiminta perustuu selkeään tarkoitukseen, hajautettuun päätöksentekoon ja aloitteellisuuteen. Se nojaa luottamukseen, yhteiseen ymmärrykseen ja jokaisen vastuuseen toimia tilanteen vaatimalla tavalla annettujen resurssien ja reunaehtojen puitteissa. Johtajan tahtotila on koko mallin ankkuri. Ilman selkeää tarkoitusta ja tavoiteltua lopputulosta kriittiset tietotarpeet, skenaariot, strategia, rytmi ja jälkiarviointi eivät ohjaa toimintaa samaan suuntaan.
- Kriittiset tietotarpeet: organisaatio oppii erottamaan olennaisen tiedon epäolennaisesta, määrittämään päätöksenteon kannalta tarvittavan tiedon ja keskittymään siihen, mikä todella vaikuttaa toimintaan.
- Mitä – mitä sitten – mitä seuraavaksi: osallistujat oppivat siirtymään havainnoista johtopäätöksiin ja toimintaan, jolloin keskustelu muuttuu kuvailevasta raportoinnista päätöksentekoa tukevaksi analyysiksi.
- Tiimipohjainen ongelmanratkaisu: tiimit oppivat hyödyntämään yhteistä ajattelua rakenteellisesti, jolloin eri näkökulmat saadaan esiin ja ongelmanratkaisu johtaa yhteiseen ymmärrykseen sekä sovittuihin toimenpiteisiin.
- Skenaarioiden rakentaminen: organisaatio oppii hahmottamaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia sekä varautumaan siihen, ettei tulevaisuus etene vain yhden oletuksen mukaisesti.
- Johtajan tahtotila: johtajat oppivat kuvaamaan tarkoituksen, tavoitteen, painopisteet ja halutun lopputilan tavalla, joka antaa toiminnalle suunnan ja tukee oikeita päätöksiä muuttuvissa tilanteissa.
- Pelkistetty strategia: strategia tiivistyy ymmärrettävään ja johdettavaan muotoon, jolloin se ei jää esityskalvoihin vaan ohjaa arjen valintoja, priorisointia ja toimeenpanoa.
- Rytmi ja liike: johtamiseen syntyy selkeämpi toimintarytmi, jossa päätöksenteko, viestintä, seuranta ja toimeenpano etenevät suunnitelmallisesti eivätkä vain palaverista toiseen.
- Häiriötilanteiden johtaminen: organisaatio saa toimintamallin tilanteisiin, joissa suunnitelmat eivät pidä, vastuut hämärtyvät tai päätöksiä tarvitaan nopeasti, jolloin tilannekuva, vastuunjako ja toiminta syntyvät nopeammin.
- Jälkiarviointi: kokemuksista syntyy systemaattista oppimista, kun päätöksiä, toimintaa ja onnistumisia puretaan rakentavasti ja johtamista kehitetään havaintojen, toistojen ja parannusten kautta.
Ota rohkeasti yhteyttä
Räätälöidään valmennus teidän tarpeisiinne.