Moni organisaatio arvioi johtamisvalmennuksia väärästä näkökulmasta. Keskustelu alkaa usein hinnasta:

”Paljonko valmennus maksaa?”

Todellisuudessa tärkeämpi kysymys on:

Mitä hyötyä valmennuksesta syntyy verrattuna siihen käytettyyn aikaan, rahaan ja työpanokseen?

Johtamisvalmennus ei ole pelkkä koulutuspäivä. Se on investointi, jonka tarkoituksena on parantaa organisaation suorituskykyä. Siksi valmennuksen vaikuttavuutta kannattaa tarkastella samalla tavalla kuin mitä tahansa muutakin investointia.

Sotilasjohtamisessa tavoitteita, toimintatapoja ja resursseja tarkastellaan usein yksinkertaisen mallin avulla:

Means – Ways – Ends

• Means = mitä resursseja investoidaan
• Ways = mitä toimintatapoja muutetaan
• Ends = mitä vaikutuksia tavoitellaan

Sama ajattelumalli soveltuu erinomaisesti myös johtamisvalmennusten arviointiin.

Means – Mitä johtamisvalmennus vaatii?

Valmennuksen kustannus ei muodostu pelkästään laskusta. Todellinen investointi sisältää sekä suorat että epäsuorat kustannukset.

Suorat kustannukset

• valmennuksen hankintahinta
• mahdolliset tilakustannukset
• matka- ja järjestelykulut

Epäsuorat kustannukset

• osallistujien työaika
• valmennuksen ajaksi keskeytyvä työ
• siirtyvät tai viivästyvät tehtävät

Esimerkiksi:

• 10 osallistujaa
• 4 tunnin valmennus (½ päivää)
• valmennuksen hinta 3 000 €

Jos työn kokonaiskustannus on 50 €/h:

10 henkilöä × 4 tuntia × 50 €/h = 2 000 €

Valmennuksen kokonaisinvestointi on tällöin:

• Valmennus 3 000 €
• Työaika 2 000 €

Yhteensä 5 000 € (+ ALV)

Tämä on todellinen investointi, jonka pitäisi tuottaa organisaatiolle enemmän hyötyä kuin siihen käytetty panos.

Ways – Mitä valmennuksessa oikeastaan muutetaan?

Johtamisvalmennuksen tarkoituksena ei ole lisätä johtamisen teoriaa tai tuottaa uusia raportteja.

Tarkoitus on muuttaa toimintatapoja.

Valmennus Hannu Hyppösen johtamisvalmennuksissa tämä tapahtuu Johtajan oppaan yhdeksän käytännön työkalun avulla.

1. Kriittiset tietotarpeet

Opitaan tunnistamaan päätöksenteon kannalta olennaisin tieto.

Hyödyt:

• vähemmän turhaa raportointia
• nopeampi tilannekuva
• vähemmän informaatiotulvaa

2. Mitä? Mitä sitten? Mitä seuraavaksi?

Opitaan jäsentämään tilanteita ja tunnistamaan niiden merkitys.

Hyödyt:

• paremmat johtopäätökset
• nopeampi päätöksenteko
• vähemmän epäselvyyttä

3. Tiimin osaamisen hyödyntäminen

Opitaan käyttämään koko tiimin osaamista päätöksenteon tukena.

Hyödyt:

• parempia päätöksiä
• vahvempi sitoutuminen
• korkeampi työtyytyväisyys

4. Skenaariot

Opitaan tarkastelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ennen päätöksentekoa.

Hyödyt:

• vähemmän yllätyksiä
• parempi varautuminen
• pienemmät riskit

5. Johtajan tahtotila

Opitaan viestimään tarkoitus ja tavoite selkeästi.

Hyödyt:

• vähemmän odottelua
• enemmän oma-aloitteisuutta
• nopeampi toiminta

6. Pelkistetty strategia

Opitaan keskittymään olennaiseen.

Hyödyt:

• parempi priorisointi
• tehokkaampi resurssien käyttö
• vähemmän hajanaista tekemistä

7. Rytmi ja liike

Opitaan ylläpitämään päätöksenteon ja toimeenpanon tempoa ja momentumia

Hyödyt:

• nopeampi toimeenpano
• vähemmän viiveitä
• parempi tuottavuus

8. Häiriö- ja poikkeustilanteiden johtaminen

Opitaan toimimaan tehokkaasti paineen alla.

Hyödyt:

• nopeampi reagointi
• vähemmän virheitä
• parempi toimintakyky

9. Jälkiarviointi

Opitaan tunnistamaan onnistumiset ja kehittämiskohteet.

Hyödyt:

• vähemmän toistuvia virheitä
• nopeampi oppiminen
• jatkuva parantaminen

Ends – Mitä vaikutuksia tavoitellaan?

Valmennuksen todellinen arvo näkyy vasta arjen toiminnassa.

Tavoitteena ei ole järjestää parempia koulutuspäiviä, vaan parantaa organisaation suorituskykyä.

Säästynyt työaika näkyy nopeasti euroina

Johtamisen kehittämisen hyötyjä on joskus vaikea hahmottaa etukäteen. Todellisuudessa pienetkin muutokset päivittäisessä toiminnassa voivat tuottaa merkittävän vaikutuksen vuoden aikana.

Esimerkiksi Johtajan oppaan työkalut auttavat vähentämään turhaa raportointia, selkeyttämään päätöksentekoa, parantamaan tiedonkulkua, hyödyntämään tiimin osaamista tehokkaammin ja vähentämään virheiden korjaamiseen kuluvaa aikaa.

Jos näiden muutosten seurauksena saavutetaan keskimäärin vain 15 minuutin työaikasäästö päivässä henkilöä kohden, vaikutus voi olla yllättävän suuri.

Esimerkki:

• 10 henkilön tiimi
• 15 minuuttia säästynyttä työaikaa päivässä henkilöä kohden
• 220 työpäivää vuodessa

Työaikasäästö vuodessa:

10 × 0,25 tuntia × 220 päivää = 550 tuntia

Kun työn kokonaiskustannukseksi arvioidaan 50 euroa tunnilta:

550 tuntia × 50 €/h = 27 500 euroa vuodessa

Tämä tarkoittaa, että jo suhteellisen pieni päivittäinen tehokkuuden parantuminen voi tuottaa moninkertaisen hyödyn verrattuna valmennuksen kustannukseen.

Valmennuksen kokonaisinvestointi esimerkissämme oli 5 000 euroa.

Jos saavutettu hyöty on 27 500 euroa vuodessa, investoinnin tuotto on yli viisinkertainen ensimmäisen vuoden aikana.

Vaikutukset eivät rajoitu työaikasäästöihin

Työajan säästö on usein helpoin mitata, mutta johtamisen kehittämisen vaikutukset näkyvät yleensä myös muualla.

Tyypillisiä hyötyjä ovat:

• parempi päätöksenteko
• selkeämpi vastuunjako
• tehokkaampi yhteistyö
• nopeampi toimeenpano
• parempi työtyytyväisyys
• parempi asiakastyytyväisyys
• vähentynyt uudelleentyö
• pienempi virheiden määrä
• vahvempi toimintakyky häiriö- ja poikkeustilanteissa

Monissa organisaatioissa juuri nämä vaikutukset muodostavat suurimman osan valmennuksen todellisesta arvosta.

Johtamisen vaikuttavuuden mittaaminen

Valmennuksen onnistumista ei kannata arvioida pelkästään osallistujapalautteen perusteella.

Vaikuttavuutta voidaan tarkastella kolmen kysymyksen avulla:

1. Mitkä tunnusluvut kuvaavat nykytilaa?

Esimerkiksi:

• päätöksenteon läpimenoaika
• kokouksiin käytetty aika
• projektien viivästymiset
• asiakastyytyväisyys
• henkilöstötyytyväisyys
• virheiden määrä

2. Mitä tavoitteita valmennukselle asetetaan?

Esimerkiksi:

• nopeampi päätöksenteko
• parempi tilannekuva
• vähemmän päällekkäistä työtä
• vahvempi yhteistyö

3. Mistä onnistuminen tunnistetaan?

Esimerkiksi:

• päätöksiä tehdään oikealla tasolla
• kokoukset johtavat toimenpiteisiin
• henkilöstö ymmärtää tavoitteet samalla tavalla
• virheiden määrä vähenee
• toimeenpano nopeutuu

Kun tunnusluvut, tavoitteet ja onnistumisen kuvaukset yhdistetään, valmennuksen vaikutuksia voidaan arvioida huomattavasti tarkemmin kuin pelkän palautekyselyn avulla.

Johtamisvalmennus on investointi suorituskykyyn

Kun vaikutuksia tarkastellaan tästä näkökulmasta, johtamisvalmennus ei ole ensisijaisesti koulutuskustannus.

Se on investointi organisaation suorituskykyyn.

Haluatko arvioida oman organisaatiosi johtamisen kehittämisen hyötyjä?

Lataa maksuton Johtajan opas ja ota yhteyttä. Käymme yhdessä läpi organisaation nykytilan, tavoitteet ja halutut vaikutukset ennen valmennuspäätöstä.

Vaikutusta johtamisella. Tuloksia toiminnassa.