Johtaako paras johtaja eniten – vai paremmin?
Työelämä on muuttunut pysyvästi. Organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan, päätöksiä on tehtävä yhä lähempänä asiakasta ja asiantuntijoilta odotetaan oma-aloitteisuutta. Silti monessa organisaatiossa johtaminen perustuu edelleen siihen, että päätökset odottavat esihenkilöä ja yksityiskohtainen ohjaus vie aikaa.
Tähän haasteeseen sotilasorganisaatiot ovat kehittäneet johtamisfilosofian, jota NATO-maissa kutsutaan nimellä Mission Command eli tehtäväjohtaminen.
Vaikka tehtäväjohtaminen on syntynyt sotilasympäristössä, sen tarkoituksena ei ole lisätä käskemistä – vaan vähentää sitä. Sen tavoitteena on rakentaa organisaatio, jossa ihmiset osaavat tehdä oikeita päätöksiä myös silloin, kun johtaja ei ole paikalla.
Juuri siksi tehtäväjohtamisen periaatteet soveltuvat erinomaisesti myös yrityksiin, viranomaisorganisaatioihin ja asiantuntijatyöhön.
Mikä ongelma tehtäväjohtamisella ratkaistaan?
Monessa organisaatiossa kohdataan samoja ilmiöitä:
- päätöksiä odotetaan aina esimieheltä
- johto ohjaa yksityiskohtia
- ihmiset eivät uskalla käyttää omaa harkintaansa
- reagointi hidastuu
- mahdollisuuksia menetetään.
Mitä monimutkaisempi toimintaympäristö on, sitä huonommin mikromanageeraus toimii. Jos jokainen päätös kulkee yhden henkilön kautta, koko organisaation toimintanopeus määräytyy yhden ihmisen kapasiteetin mukaan.
Tehtäväjohtaminen on johtamisfilosofia
Mission Command ei ole yksittäinen johtamismenetelmä eikä päätöksenteon työkalu.
Se on johtamisfilosofia, joka määrittelee, miten vastuuta ja päätöksentekoa jaetaan organisaatiossa.
Yhdysvaltain armeija kuvaa Mission Commandin johtamisfilosofiaksi, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen, yhteiseen ymmärrykseen ja hajautettuun päätöksentekoon.
Britannian armeija korostaa samoja periaatteita: johtajan tahtoa, toimintavapautta ja oma-aloitteisuutta.
Myös Suomen puolustusvoimissa tehtäväjohtamisen ydin on sama. Johtaja määrittää tehtävän, tarkoituksen ja halutun lopputilan. Toteutustapa jätetään mahdollisimman pitkälle niille ihmisille, jotka ovat lähimpänä tilannetta.
Mitä tehtäväjohtaminen tarkoittaa?
Tehtäväjohtaminen voidaan tiivistää yhteen ajatukseen.
Johtaja kertoo mitä pitää saavuttaa ja miksi – ei yksityiskohtaisesti miten.
Johtajan tärkein tehtävä ei ole laatia täydellisiä ohjeita.
Johtajan tärkein tehtävä on tehdä selväksi:
- mitä tavoitellaan
- miksi se on tärkeää
- mikä on johtajan tahto
- miltä onnistuminen näyttää.
Kun nämä asiat ovat kaikille selvät, ihmiset voivat käyttää omaa osaamistaan ja tehdä tilanteeseen sopivia ratkaisuja ilman jatkuvaa ohjausta.
Johtajan tahto ohjaa päätöksentekoa
Tehtäväjohtamisen tärkein työkalu ei ole käsky.
Se on johtajan tahto.
Johtajan tahto kertoo organisaatiolle suunnan silloin, kun alkuperäinen suunnitelma ei enää toimi. Se auttaa ihmisiä arvioimaan vaihtoehtoja ja tekemään päätöksiä myös muuttuvissa tilanteissa.
Hyvä johtajan tahto vastaa ainakin kolmeen kysymykseen:
- Mitä haluamme saavuttaa?
- Miksi tämä on tärkeää?
- Millainen on haluttu lopputulos?
Kun nämä ovat selvillä, kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse ohjata erikseen.
Tehtäväjohtamisen periaatteet
Vaikka eri maiden doktriineissa käytetään hieman erilaisia termejä, niiden yhteinen ydin on sama.
- keskinäinen luottamus
- yhteinen tilanneymmärrys
- selkeä johtajan tahto
- tehtäväkäskyt
- oma-aloitteisuus
- harkittu riskinotto
- osaaminen ja jatkuva harjoittelu.
Yhdessä nämä mahdollistavat hajautetun päätöksenteon ilman, että yhteinen suunta katoaa.
Miten tämä näkyy yrityksissä?
Projektissa johtaja ei määritä jokaisen työvaiheen järjestystä, vaan tavoitteen, aikataulun ja onnistumisen kriteerit. Tiimi valitsee parhaat keinot.
Myyntiorganisaatiossa johtaja määrittää asiakkaalle tuotettavan arvon ja tavoitteet. Myyjät soveltavat toimintatapaa asiakkaan tilanteen mukaan.
Asiantuntijaorganisaatiossa johtaja määrittää suunnan ja prioriteetit. Asiantuntijat käyttävät omaa osaamistaan ratkaisujen löytämiseen ilman jatkuvaa hyväksyntäkierrosta.
Tavoite on sama. Toimintavapaus on suurempi. Vastuu on selkeä. Reagointi on nopeampaa.
Miksi tehtäväjohtaminen toimii?
Olen nähnyt tämän toimintatavan toimivan niin puolustusvoimissa, kansainvälisissä tehtävissä kuin yritysjohtajien valmennuksissakin.
Ihmiset eivät yleensä tarvitse lisää yksityiskohtaisia ohjeita.
He tarvitsevat yhteisen suunnan, luottamusta ja mahdollisuuden käyttää omaa osaamistaan.
Juuri silloin organisaatio alkaa hyödyntää koko henkilöstönsä ajattelua eikä pelkästään johtajan kapasiteettia.
Mitä yritys voi oppia sotilasjohtamisesta?
Moni mieltää sotilasjohtamisen käskyttämiseksi.
Todellisuudessa modernit länsimaiset asevoimat ovat kehittäneet johtamista juuri päinvastaiseen suuntaan.
Parhaat organisaatiot eivät rakenna toimintakykyään kontrollin varaan, vaan yhteisen tavoitteen, luottamuksen, harjoittelun ja hajautetun päätöksenteon varaan.
Sama ajattelutapa toimii myös yrityksissä.
Kun tavoitteet ovat selkeitä, vastuut ymmärretään ja ihmisillä on osaamista toimia itsenäisesti, organisaatio reagoi nopeammin, oppii tehokkaammin ja pystyy hyödyntämään henkilöstönsä osaamisen paremmin.
Tehtäväjohtaminen ja Johtajan opas
Tehtäväjohtaminen muodostaa Johtajan oppaan johtamisfilosofian.
Se vastaa kysymykseen: Miten ihmisiä johdetaan?
Johtajan oppaan toinen perusta on OODA-ajattelumalli, joka vastaa kysymykseen: Miten päätöksiä tehdään?
Yhdessä ne muodostavat käytännöllisen johtamisjärjestelmän.
- Tehtäväjohtaminen antaa johtamisen periaatteet.
- OODA antaa päätöksenteon rytmin.
- Johtajan oppaan yhdeksän työkalua auttavat soveltamaan niitä jokapäiväisessä johtamistyössä.
Lopuksi
Hyvä johtaja ei mittaa onnistumistaan sillä, kuinka monta päätöstä hän itse tekee.
Hyvä johtaja mittaa onnistumistaan sillä, kuinka hyvin organisaatio toimii myös silloin, kun hän ei ole paikalla.
Siinä on tehtäväjohtamisen ydin.
Ja juuri sille perustalle Johtajan opas ja sen yhdeksän työkalua on rakennettu – auttamaan johtajia rakentamaan organisaatioita, jotka kykenevät ajattelemaan, päättämään ja toimimaan myös epävarmuuden keskellä.
Haluatko soveltaa tehtäväjohtamisen periaatteita omassa organisaatiossasi?
Hanki Johtajan työkalut, joiden avulla rakennat selkeämmän päätöksenteon, vahvemman luottamuksen ja paremman toimintakyvyn myös epävarmuuden keskellä.
Tilaa teemaesitys johtamisesta organisaatiollenne.
Seuraavassa blogissa tarkastelemme, miksi OODA-malli on yksi maailman tehokkaimmista päätöksenteon viitekehyksistä ja miten se täydentää tehtäväjohtamista.
Kirjoittaja: Hannu Hyppönen, eversti evp., yleisesikuntaupseeri ja johtamisvalmentaja. Yli 30 vuoden kokemus strategisesta, operatiivisesta ja taktisesta johtamisesta sekä kansainvälisistä muutoshankkeista.
Keskeiset lähteet: U.S. Army, ADP 6-0: Mission Command – Command and Control of Army Forces, UK Army Mission Command and
Leadership on Operations since 1991, UK Army, Army Doctrine Publication: Land Operations, Puolustusvoimat Johtajan käsikirja 2022