Tunnistatko tilanteen, kun liike loppuu ja suunta häviää?
Organisaatiossa syntyy joskus hyvä liike: ihmiset innostuvat, asiat etenevät ja päätökset muuttuvat toiminnaksi. Toisinaan sama liike alkaa kuitenkin hiipua, kuormitus kasvaa tai tekeminen menettää suunnan. Johtajan haaste on tunnistaa, milloin liikettä kannattaa vahvistaa ja milloin on pysähdyttävä ennen kuin organisaatio kuluttaa voimansa loppuun. Tässä artikkelissa tarkastellaan momentumin ja kulminaatiopisteen merkitystä johtamisessa.
Sotilasjohtamisesta tähän löytyy kaksi hyödyllistä käsitettä: momentum ja kulminaatiopiste.
Momentum tarkoittaa etenemisen voimaa. Kulminaatiopiste tarkoittaa hetkeä, jossa eteneminen ei enää jatku ilman kasvavaa riskiä.
Siviilijohtamisessa nämä käsitteet auttavat ymmärtämään, milloin kannattaa kiihdyttää ja milloin pitää pysäyttää.
Momentum – kun liike on päällä
Momentum tarkoittaa tilannetta, jossa organisaation energia, suunta ja toiminta vahvistavat toisiaan.
Silloin asiat etenevät tavallista sujuvammin. Päätökset syntyvät nopeammin, ihmiset ottavat vastuuta, asiakkaat tai sidosryhmät reagoivat myönteisesti ja tulokset alkavat ruokkia uutta toimintaa.
Momentum voi näkyä esimerkiksi:
- onnistuneessa muutoksen aloituksessa
- uuden palvelun tai toimintamallin käyttöönotossa
- johtoryhmän parantuneessa yhteistyössä
- henkilöstön kasvaneessa sitoutumisessa
- asiakaskysynnän nopeana kasvuna
- projektin hyvänä etenemisenä
Johtajan tehtävä momentum-vaiheessa ei ole lisätä tarpeetonta kontrollia. Johtajan tehtävä on poistaa esteitä, vahvistaa suuntaa ja suojata organisaation energiaa.
Momentum ei synny itsestään
Momentum syntyy yleensä usean tekijän yhteisvaikutuksesta.
Tarvitaan selkeä suunta, riittävä päätösvalta, luottamusta, osaamista ja onnistumisia, jotka vahvistavat uskoa tekemiseen.
Johtaja voi vahvistaa momentumia kysymällä:
- Mikä tällä hetkellä toimii?
- Missä eteneminen on nopeutunut?
- Mitä esteitä voin poistaa?
- Mitä päätöksiä tarvitaan, jotta hyvä liike jatkuu?
- Miten onnistumiset tehdään näkyviksi?
- Miten vältämme turhan byrokratian?
Momentum on herkkä ilmiö. Se voi hiipua, jos organisaatio kuormitetaan liialla raportoinnilla, epäselvillä prioriteeteilla tai jatkuvilla suunnanmuutoksilla.
Kulminaatiopiste – kun eteneminen alkaa kuluttaa enemmän kuin tuottaa
Kulminaatiopiste on hetki, jossa etenemisen jatkaminen samalla tavalla ei enää tuota riittävää hyötyä suhteessa kustannuksiin, riskeihin tai kuormitukseen.
Sotilaallisessa ajattelussa kulminaatiopiste kuvaa rajaa, jossa hyökkäys tai eteneminen alkaa menettää voimansa. Siviiliorganisaatiossa sama ilmiö näkyy esimerkiksi silloin, kun muutoshanke, kasvu, projekti tai kehitysohjelma jatkuu, mutta sen vaikutus heikkenee.
Kulminaatiopiste voi näkyä näin:
- ihmiset tekevät paljon, mutta tuloksia syntyy vähemmän
- kokoukset lisääntyvät, mutta päätökset eivät parane
- muutos jatkuu, mutta sitoutuminen heikkenee
- avainhenkilöt kuormittuvat liikaa
- asiakkaiden kokemus alkaa heikentyä
- organisaatio jatkaa vanhasta tottumuksesta, vaikka hyöty on jo vähentynyt
- tavoitteita lisätään, mutta resursseja ei
Kulminaatiopisteen tunnistaminen on yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä. Jos sitä ei tunnisteta ajoissa, organisaatio voi jatkaa liian pitkään samalla suunnalla ja menettää toimintakykynsä.
Johtajan pitää erottaa hidaste ja kulminaatiopiste
Kaikki vaikeudet eivät tarkoita sitä, että suunta on väärä. Jokaisessa tärkeässä hankkeessa tulee vaiheita, joissa eteneminen hidastuu.
Siksi johtajan pitää erottaa toisistaan normaali vastus ja todellinen kulminaatiopiste.
Normaali vastus voi tarkoittaa, että:
- uusi toimintatapa vaatii opettelua
- ihmiset tarvitsevat lisää tukea
- prosessi kaipaa selkeyttämistä
- päätökset pitää viedä paremmin käytäntöön
Kulminaatiopiste voi tarkoittaa, että:
- tavoite ei ole enää realistinen nykyisillä resursseilla
- organisaation kuormitus on liian korkea
- toimintaympäristö on muuttunut
- alkuperäinen suunnitelma ei enää vastaa todellisuutta
- jatkaminen lisää riskiä enemmän kuin hyötyä
Tämä arviointi vaatii tilannekuvaa ja rehellisyyttä. Johtajan pitää uskaltaa kysyä, onko kyse väliaikaisesta vaikeudesta vai siitä, että eteneminen on saavuttanut rajansa.
Momentum ja kulminaatiopiste johtoryhmän työkaluna
Johtoryhmän kannattaa tarkastella säännöllisesti, missä asioissa organisaatiolla on momentumia ja missä ollaan lähestymässä kulminaatiopistettä.
Tämä tekee näkyväksi sen, mihin kannattaa panostaa ja mistä pitää ehkä luopua.
Käytännössä johtoryhmä voi käyttää kahta kysymystä:
Missä meillä on nyt hyvä liike, jota kannattaa vahvistaa?
Missä tekeminen kuluttaa enemmän kuin tuottaa?
Näihin vastaaminen auttaa priorisoimaan. Kaikkea ei voi kiihdyttää samaan aikaan. Kaikkea ei myöskään pidä jatkaa vain siksi, että se on aloitettu.
Käytännön malli: johda rytmiä
Momentum ja kulminaatiopiste voidaan ottaa käyttöön kevyenä johtamisen tarkasteluna.
1. Tunnista käynnissä olevat kokonaisuudet
Mitkä hankkeet, muutokset, projektit tai toimintamallit ovat nyt keskeisiä?
Mihin käytämme eniten aikaa, energiaa ja resursseja?
2. Arvioi momentum
Missä eteneminen on sujuvaa?
Missä ihmiset ovat sitoutuneita?
Missä tulokset vahvistavat tekemistä?
Missä pienellä lisäpanostuksella voisi syntyä suuri vaikutus?
3. Arvioi kulminaatiopisteen merkit
Missä kuormitus kasvaa?
Missä tulokset heikkenevät?
Missä päätöksenteko hidastuu?
Missä jatkamme siksi, että olemme aina jatkaneet?
Missä resurssit ja tavoitteet eivät enää kohtaa?
4. Päätä painopiste
Mitä vahvistamme?
Mitä kevennämme?
Mitä lopetamme?
Mitä muutamme?
Mihin emme juuri nyt käytä lisää energiaa?
5. Seuraa vaikutusta
Paraniko eteneminen?
Vähenikö kuormitus?
Selkeytyivätkö prioriteetit?
Syntyikö uutta momentumia?
Johtaminen on myös luopumista
Moni johtaja osaa käynnistää asioita. Vaikeampaa on lopettaa, hidastaa tai suunnata uudelleen.
Kulminaatiopisteen tunnistaminen vaatii kykyä luopua sellaisesta, mikä on aiemmin ollut tärkeää mutta ei enää tuota riittävää vaikutusta.
Tämä ei ole epäonnistumista. Se on johtamista.
Jos organisaatio ei osaa luopua, se täyttyy keskeneräisistä hankkeista, kuormittavista prosesseista ja tavoitteista, joihin ei ole riittävästi voimavaroja. Lopulta mikään ei etene kunnolla.
Hyvä johtaja suojaa organisaation toimintakykyä myös sanomalla ei.
Momentum tarvitsee suunnan, kulminaatiopiste tilannekuvan
Momentum ilman selkeää suuntaa voi johtaa kiireeseen ja poukkoiluun. Kulminaatiopiste ilman rehellistä tilannekuvaa voi jäädä huomaamatta.
Siksi molemmat käsitteet liittyvät päätöksentekoon.
Johtajan pitää tietää:
- missä kannattaa lisätä vauhtia
- missä pitää pysähtyä
- missä pitää vaihtaa painopistettä
- missä pitää vahvistaa resursseja
- missä pitää lopettaa
Tämä on erityisen tärkeää muutostilanteissa. Muutos ei epäonnistu aina siksi, että tavoite olisi väärä. Se voi epäonnistua siksi, että organisaatio ei tunnista, milloin vauhti kantaa ja milloin voimat ehtyvät.
Johtopäätös
Momentum ja kulminaatiopiste auttavat johtajaa lukemaan organisaation rytmiä.
Momentum kertoo, missä liike on päällä ja missä onnistumista kannattaa vahvistaa. Kulminaatiopiste kertoo, missä eteneminen alkaa kuluttaa liikaa suhteessa hyötyyn.
Hyvä johtaja ei johda vain tehtäviä ja tavoitteita. Hän johtaa myös energiaa, rytmiä ja toimintakykyä.
Siksi johtajan pitää osata kysyä kaksi kysymystä:
Missä meidän pitää kiihdyttää?
Missä meidän pitää pysähtyä ennen kuin toimintakyky heikkenee?
Kun nämä kysymykset otetaan osaksi johtoryhmän ajattelua, organisaatio kykenee suuntaamaan voimansa paremmin ja tekemään viisaampia päätöksiä.
Haluatko kehittää johtoryhmäsi kykyä tunnistaa oikea hetki toimia?
Valmennus Hannu Hyppönen auttaa johtoryhmiä, esihenkilöitä ja tiimejä kehittämään tilannekuvaa, päätöksentekoa ja toimintakykyä muuttuvissa tilanteissa.
Valmennuksissa voidaan tarkastella organisaation käynnissä olevia muutoksia, tunnistaa momentumia ja kulminaatiopisteitä sekä vahvistaa päätöksentekoa käytännön työkalujen avulla.
Tutustu palveluihin, lataa Johtajan opas tai varaa keskustelu, jos haluat kehittää organisaatiosi kykyä toimia oikeaan aikaan ja oikealla voimalla.