Johtajana kehittymisestä tehdään usein liian monimutkaista

Johtamisen kehittämisestä yksikertaista

Johtajana kehittymisestä puhutaan paljon. Tarjolla on uusia johtamisteorioita, sertifikaatteja, pitkiä koulutusohjelmia ja jatkuvasti uusia menetelmiä. Niistä on varmasti hyötyä, mutta samalla syntyy helposti mielikuva, että hyväksi johtajaksi voi kehittyä vain käyttämällä paljon aikaa, rahaa ja uusia työkaluja.

Todellisuudessa suurin osa johtamisen haasteista ei johdu tiedon puutteesta.

Useimmat johtajat tietävät jo, mitä heidän pitäisi tehdä. Haasteena on tehdä oikeita asioita oikealla hetkellä ja saada ne osaksi jokapäiväistä toimintaa.

Johtajana kehittyminen alkaa usein paljon yksinkertaisemmasta asiasta: paremmasta kysymyksestä, yhteisestä ajattelusta ja siitä, että opittu muuttuu käytännön toiminnaksi.

Kuusi yleistä väärinymmärrystä johtajana kehittymisestä

1. Lisää teoriaa

Ajatellaan, että seuraava kirja, podcast tai koulutus ratkaisee ongelman.

Todellisuudessa ratkaisevaa on se, kuinka hyvin teoria muuttuu käytännön toiminnaksi. Yksi käyttöön otettu ajatus on usein arvokkaampi kuin kymmenen luettua kirjaa.

Hyvä kysymys kuuluu:

Mitä otamme tästä käyttöön jo tällä viikolla?

Katso yksinkertainen malli johtamisen käytännön käytännöksi.

2. Kehityn parhaiten yksin

Johtaminen ei ole yksilölaji.

Parhaat oivallukset syntyvät usein keskustelussa, palautteen avulla ja haastamalla omaa ajattelua. Kun tiimi tarkastelee samaa tilannetta eri näkökulmista, syntyy parempi tilannekuva ja laadukkaampia ratkaisuja.

Hyvä johtaja ei pyri olemaan huoneen viisain ihminen. Hän pyrkii saamaan koko ryhmän ajattelemaan paremmin.

Kuuntele lyhyt podcast, miten johtamista voi kehittää tiimissa helposti ja pelillisesti.

3. Johtaminen on tiedottamista

Moni ajattelee, että johtajan tärkein tehtävä on kertoa ihmisille päätöksistä ja jakaa tietoa.

Todellisuudessa ihmisten johtaminen on paljon enemmän. Se on tavoitteellista vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on rakentaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä tavoitellaan ja miten siihen päästään.

Pelkkä tiedon jakaminen ei vielä saa ihmisiä toimimaan yhdessä. Tarvitaan kuuntelemista, kysymyksiä, palautetta ja keskustelua. Hyvä johtaja varmistaa, että ihmiset ymmärtävät tilanteen samalla tavalla ja tietävät, mitä heiltä odotetaan.

Tavoitteellisen vuorovaikutuksen avulla ihmiset ymmärtävät:

  • mitä tavoitellaan
  • miksi tavoite on tärkeä
  • mitä heiltä odotetaan
  • miten vastuut jakautuvat
  • milloin toiminnassa on onnistuttu.

Vuorovaikutus rakentaa myös luottamusta. Luottamus puolestaan mahdollistaa avoimuuden, vastuun ottamisen ja oma-aloitteisuuden. Ilman sitä ongelmat jäävät helposti kertomatta ja päätökset kyseenalaistetaan vasta jälkikäteen.

Johtajana kehittyminen ei siis ole vain oman osaamisen lisäämistä. Se on ennen kaikkea kykyä saada muut ajattelemaan, keskustelemaan ja toimimaan yhteisen tavoitteen mukaisesti.

Hyvä kysymys johtajalle:

Mitä minun pitää sanoa, kysyä tai kuunnella, jotta ihmiset ymmärtävät tilanteen ja pystyvät toimimaan siinä paremmin?

Katso, mitä on johtaminen omalla esimerkillä.

4. Johtaminen on vain päätösten tekemistä

Päätöksenteko kuuluu johtamiseen, mutta se ei yksin riitä.

Hyväkään päätös ei tuota tuloksia, jos se perustuu puutteelliseen tilannekuvaan, jää epäselväksi tai sitä ei viedä käytäntöön.

Asioiden johtaminen on kokonaisuus, jossa tavoitteet muutetaan toiminnaksi. Se alkaa tilanteen ymmärtämisestä ja jatkuu päätöksen kautta toimeenpanoon sekä oppimiseen.

Hyvä johtaja tunnistaa:

  • mikä tilanteessa on olennaista
  • mitä vaihtoehtoja on käytettävissä
  • mitä hyötyjä ja riskejä niihin liittyy
  • mitä seurauksia päätöksellä voi olla
  • mitä päätöksen toimeenpano edellyttää.

Päätös on vasta lähtölaukaus. Sen jälkeen tarvitaan selkeä toimeksianto, vastuut, resurssit, seuranta ja jatkuva arviointi.

Siksi tehokasta johtamista kannattaa tarkastella kokonaisuutena:

Havaitse – Tulkitse – Päätä – Toimi – Arvioi.

Jos jokin vaihe puuttuu, lopputulos kärsii. Heikko tilannekuva johtaa huonoihin päätöksiin. Epäselvä päätös hidastaa toimeenpanoa. Arvioinnin puuttuminen estää oppimisen.

Johtajana kehittyminen ei tarkoita sitä, että tekee itse enemmän päätöksiä. Se tarkoittaa sitä, että organisaatiossa tehdään oikeita päätöksiä oikealla tasolla, oikeaan aikaan ja ne myös muuttuvat vaikuttavaksi toiminnaksi.

Hyvä kysymys johtajalle:

Mikä päätös tarvitaan nyt, kuka sen tekee ja miten varmistamme, että se muuttuu toiminnaksi?

Kuuntele lyhyt podcast johtamisen kokonaismallista

5. Kehitän johtamistani sitten, kun on aikaa

Tämä on ehkä yleisin harha.

Kalenteri ei yleensä tyhjene itsestään. Jos johtamisen kehittäminen jää odottamaan täydellistä hetkeä, sitä hetkeä ei useinkaan tule.

Paljon parempi ratkaisu on rakentaa pieniä toistuvia rutiineja arkeen:

  • yksi hyvä kysymys viikkopalaverissa
  • viiden minuutin jälkiarviointi projektin jälkeen
  • yksi uusi näkökulma ennen päätöstä
  • lyhyt keskustelu onnistumisista ja virheistä.

Pienistä toistoista syntyy pitkäaikainen kehitys.

Katso, miten voit kehittää johtamista juuri omassa roolissasi.

6. Tarvitsen monimutkaisempia työkaluja

Johtamisessa ongelma ei yleensä ole työkalujen vähyys.

Ongelma on, että niitä on liikaa.

Parhaat työkalut ovat yksinkertaisia, helposti muistettavia ja toimivat kiireessäkin. Ne auttavat johtajaa kysymään oikeat kysymykset silloin, kun paine kasvaa.

Yksinkertainen ei tarkoita yksinkertaistettua.

Se tarkoittaa käytännössä toimivaa.

Lataa maksuton johtajan opas.

Kehittyminen tapahtuu arjessa

Johtamisen kehittyminen ei ole yksittäinen koulutuspäivä eikä kerran vuodessa pidettävä kehitysohjelma.

Se on tapa ajatella ja toimia joka päivä.

Kun organisaatiossa opitaan pysähtymään hetkeksi, muodostamaan parempi tilannekuva, keskustelemaan avoimesti, tekemään selkeitä päätöksiä ja arvioimaan toimintaa säännöllisesti, johtamisen taso alkaa nousta vähitellen mutta pysyvästi.

Juuri tällaiset pienet muutokset näkyvät ajan myötä parempana yhteistyönä, nopeampana päätöksentekona ja onnistuneempana toimeenpanona.

Tutustu Päätösvaltti palvelutarjontaan, jossa on työkaluja johtamisen kehittämiseen.

Miten Päätösvaltti™ tukee johtajana kehittymistä?

Päätösvaltti™-palvelut on rakennettu juuri tätä varten.

Niiden tavoitteena ei ole lisätä teoriaa, vaan auttaa viemään johtamisen parhaat käytännöt jokapäiväiseen työhön.

Johtamisen työkalujen kokonaisuuteen kuuluvat:

  • Johtajan opas, joka kokoaa johtamisen keskeiset toimintamallit selkeäksi kokonaisuudeksi.
  • Johtamisen pelikortit, jotka herättävät keskustelua, tukevat päätöksentekoa ja auttavat soveltamaan oppeja käytännössä.
  • Asiantuntijaesitykset, jotka tarjoavat uusia näkökulmia johtamiseen ja organisaation kehittämiseen.
  • Valmennukset, joissa johtamisen toimintatapoja harjoitellaan yhdessä käytännön tilanteiden kautta.

Yhteinen tavoite on yksinkertainen:

Ei teoriaa teorian vuoksi.

Vaan parempaa tilannekuvaa, selkeämpiä päätöksiä, tehokkaampaa toimeenpanoa ja jatkuvaa oppimista.

Tutustu, miten johtamista voidaan harjoitella käytännössä.

Lopuksi

Hyvä johtaja ei kehity keräämällä eniten tietoa.

Hän kehittyy soveltamalla oppimaansa, keskustelemalla muiden kanssa ja arvioimalla omaa toimintaansa säännöllisesti.

Johtamisen kehittäminen ei ala seuraavasta suuresta koulutuksesta.

Se alkaa seuraavasta hyvästä kysymyksestä.

Mikä näistä viidestä väärinymmärryksestä näkyy useimmin sinun työympäristössäsi?

Kirjoittaja: Hannu Hyppönen on eversti evp., yleisesikuntaupseeri ja johtamisvalmentaja. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus strategisesta, operatiivisesta ja taktisesta johtamisesta sekä kansainvälisistä organisaatioiden muutoshankkeista.

Lue seuraavaksi